Valokuva on muisto, joka säilyy kaikkine yksityiskohtineen samaan aikaan kun aika haalistaa muistoja mieltemme sopukoista. Valokuvalla on voima kertoa tarinoita ja lähettää viestejä. Parhaimmillaan valokuva on myös taideteos. Hyvä kuva on sellainen, jonka pariin haluaa palata kerta toisensa jälkeen.

Minulle valokuva ja valokuvaus tarkoittaa kaikkia näitä, yhdessä ja erikseen. Valokuvausharrastukseni lähti liikkeelle nuorella iällä juurikin muistojen tallentamisesta. Kuvasin päiväkirjan väliin erilaisia kuvia tärkeistä ihmisistä ja hetkistä ja maailman pienistä yksityiskohdista, jotka halusin muistaa myöhemmin, ja joita en osannut sanoilla kuvailla riittävän hyvin. Myöhemmin tärkeäksi tuli kuvan visuaalisuus, jossa yhdistyvät sekä tarinankerronta että oma, yksilöllinen tyyli. Kuvien piti olla minun näköisiä.

 

Valokuvaus on minulle tänä päivänäkin muistojen tallentamista, mutta ennen kaikkea se on väline itseni ilmaisuun. Valokuvaus antaa minulle eniten silloin, kun saan kuvillani kertoa tarinoita ja lähettää viestejä, tai käyttää niitä taiteen keinona. Kuvani ovat usein mietittyjä ja suunniteltuja, ja yksityiskohdat ovat mukana tarkoituksella. Nautin siitä, kun voin kuvillani antaa katsojalle ajattelemisen aihetta tai saada hänet pysähtymään, ja todella katsomaan kuvaa.

Kaikki tarinat eivät aina ole iloisia ja onnellisia, eikä kaikki kuvatkaan aina ole kauniita. Valokuvaus voi olla keino käsitellä kipeitäkin asioita ja auttaa hyväksymään elämää sellaisena kuin se on, kaunistelematta ja sievistelemättä. Vaikka kuviani yhdistääkin tietty visuaalinen tyyli, jonka olen omaksunut vuosien mittaan, en kuvien sisältöä tai aihepiiriä halua halua asettaa minkäänlaisen laatikon sisään. Kaikki tarinat ansaitsevat tulla kerrotuiksi.